Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Soili Kojola, Timo Penttilä

Harvennusten ajoittaminen ojitetuilla soilla — metsiköittäin vai kunnostusojituksen yhteydessä kerralla kuntoon?

Kojola S., Penttilä T. Harvennusten ajoittaminen ojitetuilla soilla — metsiköittäin vai kunnostusojituksen yhteydessä kerralla kuntoon?

Tiivistelmä

Metsäkeskusten kunnostusojitushankkeiden metsikkökuvioista muodostettiin satunnaisesti yhdistäen kolme 35–50 hehtaarin suunnittelualuetta, joiden avulla tarkasteltiin ns. kerralla kuntoon -menettelyn mukaisten (toteutetaan kunnostusojituksen lisäksi kaikki tarpeelliset metsänhoitotoimet yhdellä kerralla koko suoalueelle) ja toisaalta metsänhoitosuosituksia kuvioittain mukailevien metsänkäsittelyjen tuotos- ja talousvaikutuksia. Pääasiassa karuhkoja rämeitä edustavien alueiden puustojen kehitykset simuloitiin kunnostusojituksen ajankohdasta päätehakkuuseen saakka. Erityishuomiota kiinnitettiin alueisiin sisältyvien vähäpuustoisten kuvioiden ensiharvennusten voimakkuuteen sekä harvennusten ajoittumiseen suhteessa kunnostusojitukseen. Harvennusten myöhentäminen sekä vähäpuustoisilla että muilla ns. normaalipuustoisilla kuvioilla paransi koko suunnittelualueen pitkän aikavälin taloustulosta jonkin verran, mutta vähäpuustoisten kuvioiden käsittelyajankohdan vaikutus oli selvästi suurempi. Harvennuksia myöhentämällä myös ensiharvennusten ainespuukertymä kasvoi. Jos vähäpuustoiset kuviot kuitenkin harvennettiin kunnostusojitusvaiheessa ja samaan aikaan normaalipuustoisten kuvioiden kanssa, paras tulos saavutettiin suhteellisen voimakkailla harvennuksilla. Vähäpuustoisten kuvioiden jättäminen kokonaan harventamatta johti heikoimpaan aluetason taloustulokseen. Metsänkasvatuksen pidemmän aikavälin kannattavuutta voitaisiin käytännössä parantaa rajaamalla kunnostusojitusalueen vähäpuustoiset kuviot omiksi käsittelylohkoikseen ja siirtämällä niiden harvennukset toteutettaviksi vasta alueen seuraavalla hakkuukierrolla.

Avainsanat
harvennus; kunnostusojitus; metsänhoito; ojitetut suot; simulointi

Julkaistu 1.1.2012

Saatavilla http://258592.ijbsn.asia/article/9880 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Suo-lehden käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.



Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Kojola S., Penttilä T. (2012) Harvennusten ajoittaminen ojitetuilla soilla — m.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 2 article id 9880
Laiho R., Penttilä T. et al. (2006) Fosforin ainekierto rämemännikön puustossa ja pi.. Suo - Mires and peat vol. 57 no. 1 article id 9845
Lauhanen R., Piiroinen M.-L. et al. (1998) Kunnostusojitustarpeen arviointi Pohjois-Suomessa Suo - Mires and peat vol. 49 no. 3 article id 9777
Penttilä T., Moilanen M. (1997) Lannoituksen vaikutus hieskoivikoiden kasvuun ja.. Suo - Mires and peat vol. 48 no. 4 article id 9770
Moilanen M., Penttilä T. et al. (1996) Lannoituksen vaikutus kuusikoiden kasvuun ja rav.. Suo - Mires and peat vol. 47 no. 3 article id 9757
Hökkä H., Penttilä T. (1995) Sekakoivikon reaktio ensiharvennukseen mustikkat.. Suo - Mires and peat vol. 46 no. 2 article id 9745
Hökkä H., Penttilä T. (1995) Harvennushakkuun vaikutus pohjavedenpinnan syvyy.. Suo - Mires and peat vol. 46 no. 1 article id 9743
Hökkä H., Penttilä T. (1991) Suometsätieteellinen tutkimus Ruotsissa Suo - Mires and peat vol. 42 no. 1 article id 9679
Penttilä T. (1984) Jatkolannoitus Lapin viljavilla rämeillä Suo - Mires and peat vol. 35 no. 4-5 article id 9592