Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Jarmo Laitinen, Paavo Ojanen, Kaisu Aapala, Juha-Pekka Hotanen, Aira Kokko, Pekka Punttila, Sakari Rehell, Juha Tiainen, Harri Vasander

Soiden eliölajit ja niiden uhanalaisuus

Laitinen J., Ojanen P., Aapala K., Hotanen J.-P., Kokko A., Punttila P., Rehell S., Tiainen J., Vasander H. Soiden eliölajit ja niiden uhanalaisuus.

Tiivistelmä

Suot ovat hyvin monimuotoisia elinympäristöjä (ks. Soiden kasvillisuus, s. 141). Niillä vaihtelevat sekä märkyys että ravinteisuus ja niiden seurauksena myös avoimuus ja puustoisuus. Lisäksi suurilmastollisten erojen vuoksi suot ovat erilaisia Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Ojitus hävittää useimmat luonnontilaisten soiden piirteet hyvin tehokkaasti, mutta jopa korostaa joitain piirteitä. Ojitus on myös keskittynyt erityisesti reheville sekä puustoisille soille ja toisaalta Etelä- ja Keski- Suomeen (ks. Soiden käyttö Suomessa, s. 115, ja Suoluontotyyppien uhanalaisuus, s. 149). Kun vielä erilaisille eliölajiryhmille hyvin erilaiset elinympäristön ominaisuudet ovat tärkeitä, soiden ja niiden ojituksen merkitys eliölajeille ja niiden uhanalaisuudelle riippuu voimakkaasti tarkasteltavasta lajiryhmästä (Aapala 2001b). Ojituksen yleinen vaikutus on, että se samankaltaistaa soita ja siksi hävittää suoluonnolle ominaista monimuotoisuutta.

Julkaistu 15.6.2021

Saatavilla http://258592.ijbsn.asia/article/10589 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Suo-lehden käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.



Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Haapakoski J., Hotanen J.-P. et al. (2021) Erirakenteishakkuiden vaikutus aluskasvillisuude.. Suo - Mires and peat vol. 72 no. 1 article id 10691
Ojanen P., Aapala K. et al. (2020) Ojituksen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, il.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10594
Ojanen P., Aapala K. et al. (2020) Soiden käyttö Suomessa Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10593
Laitinen J., Ojanen P. et al. (2020) Soiden kasvillisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10591
Kokko A., Ojanen P. et al. (2020) Suoluontotyyppien uhanalaisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10590
Laitinen J., Ojanen P. et al. (2020) Soiden eliölajit ja niiden uhanalaisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10589
Hotanen J.-P., Saarinen M. et al. (2016) Siniheinä (Molinia caerulea) Suomen metsä.. Suo - Mires and peat vol. 67 no. 2 article id 10096
Hotanen J.-P., Saarinen M. et al. (2015) Avosuo- ja sekatyyppien turvekangaskehitys Suo - Mires and peat vol. 66 no. 1 article id 9896
Saarinen M., Hotanen J.-P. et al. (2009) Muokkausjälkien kasvillisuuden kehittyminen ojit.. Suo - Mires and peat vol. 60 no. 3-4 article id 9869
Saarinen M., Hotanen J.-P. (2000) Raakahumuksen ja kasvillisuuden yhteisvaihtelu P.. Suo - Mires and peat vol. 51 no. 4 article id 9807
Hotanen J.-P., Nousiainen H. et al. (1999) Kasvillisuuden sukkessio ja monimuotoisuus Teura.. Suo - Mires and peat vol. 50 no. 2 article id 9783
Uuttera J., Maltamo M. et al. (1996) Suometsien rakenne-erot keskisessä Suomessa Suo - Mires and peat vol. 47 no. 4 article id 9761
Hotanen J.-P., Vasander H. (1992) Eteläsuomalaisten metsaojitettujen turvemaiden k.. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 1 article id 9687
Hotanen J.-P. (1990) Esimerkki pseudolajien runsauskynnysten muuntelu.. Suo - Mires and peat vol. 41 no. 2 article id 9673
Hotanen J.-P. (1989) Korpirämeet ja karut korvet suomalaisissa suoluo.. Suo - Mires and peat vol. 40 no. 1 article id 9649
Hotanen J.-P. (1986) Tuhka- ja NPK-lannoituksen lyhyen aikavalin vaik.. Suo - Mires and peat vol. 37 no. 2 article id 9615