Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Paavo Ojanen

Metsäojituksen vaikutuksesta ilmastoon

Ojanen P. Metsäojituksen vaikutuksesta ilmastoon.

Tiivistelmä

Metsäojitus vähentää merkittävästi soiden metaanipäästöjä. Rehevien ruoho- ja mustikkaturvekankaiden maaperä on kuitenkin merkittävä hiilidioksidin lähde ilmakehään turpeen vähenemisen takia. Karujen puolukka- ja varputurvekankaiden turve ei näyttäisi nykyisin merkittävästi vähenevän. Puustobiomassan merkittävän suurenemisen ansiosta Suomen metsäojitetut suot ovat tällä hetkellä kasvihuonekaasujen nettonielu.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta metsänkasvatuksen jatkaminen lienee paras maankäyttömuoto metsäojitetuille soille lähivuosikymmenten aikana. Vaikka laajamittaisella ennallistamisella voitaisiin estää rehevien soiden turpeen väheneminen, samalla kuitenkin puuston kasvu vähenisi ja metaanipäästö kasvaisi. Ennallistamisen jälkeen kestänee vähintään kymmeniä tai satoja vuosia, ennen kuin saavutetaan ilmaston kannalta metsänkasvatuksen jatkamista parempi tilanne. Pitkällä aikavälillä rehevien soiden ennallistaminen on kuitenkin ilmaston kannalta parempi vaihtoehto, koska jo muutaman kymmenen senttimetrin paksuisen turvekerroksen häviäminen vapauttaa enemmän hiiltä ilmakehään kuin kookaskaan puusto pystyy sitomaan itseensä.

Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasutaseista on viime vuosina kertynyt melko kattavasti tietoa. Jotta metsätalouden jatkamisen tai mahdollisen puuston kasvamaan jättämisen tai suon ennallistamisen ilmastovaikutuksen suuruutta voidaan täsmällisesti arvioida, tarvitaan vertailulaskelmia eri vaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöistä. Suuren kokonaispinta-alan takia metsäojitettujen soiden tulevalla käytöllä voi olla suuri vaikutus Suomen kasvihuonekaasupäästöihin.

Avainsanat
turvemaa; kasvihuonekaasut; hiilidioksidi; metaani; typpioksiduuli; suometsätalous; ojitus

Julkaistu 1.1.2015

Saatavilla http://258592.ijbsn.asia/article/9898 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Suo-lehden käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.



Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Ojanen P., Aapala K. et al. (2020) Ojituksen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, il.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10594
Ojanen P., Aapala K. et al. (2020) Soiden käyttö Suomessa Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10593
Laitinen J., Ojanen P. et al. (2020) Soiden kasvillisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10591
Kokko A., Ojanen P. et al. (2020) Suoluontotyyppien uhanalaisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10590
Laitinen J., Ojanen P. et al. (2020) Soiden eliölajit ja niiden uhanalaisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10589
Ojanen P., Minkkinen K. et al. (2020) Ojituksen vaikutus maaperän kasvihuonekaasupääst.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10588
Ojanen P., Minkkinen K. (2020) Metsäojitetun suon ilmastovaikutukset Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10587
Nieminen M., Sarkkola S. et al. (2020) Metsäojitettujen soiden typpi- ja fosforikuormit.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10398
Ojanen P. (2015) Metsäojituksen vaikutuksesta ilmastoon Suo - Mires and peat vol. 66 no. 2 article id 9898