Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Tapio Lindholm, Pekka Vesterinen

Seitsemisen kansallispuisto soiden ennallistamisen koekenttänä

Lindholm T., Vesterinen P. Seitsemisen kansallispuisto soiden ennallistamisen koekenttänä.

Tiivistelmä

Seitsemisen kansallispuisto Pohjois-Satakunnassa perustettiin vuonna 1982. Sitä laajennettiin vuonna 1989. Sen pinta-ala on nykyisin 45.4 km2. Alueen luonto on edustava näyte eteläisen Suomenselän metsäluonnosta, joka on ollut suon ja metsän mosaiikkia. Puistossa on hieno näyte aarniometsästä ja hienoja soitakin. Mutta suuri osa puiston soista oli ojitettu ja lannoitettu metsäkasvatusta varten 1960-luvulla. Perustamisen jälkeen todettiin, että on ryhdyttävä aktiiviseen elinympäristöjen tilan parantamiseen. Tätä tarkoitusta varten kehitettiin myös termi ”ennallistaminen”. Seitsemiseen tehtiin kattava ennallistamissuunnitelma, jota on eri vaihein toteutettu. Koska toiminta oli kokeilevaa, kehitettiin seurantajärjestelmiä, jotta ymmärrettäisiin käytettyjen ennallistamismenetelmien pitkäaikaisia seurauksia ja tunnistettaisiin kehittämistarpeita. Seitsemisen kansallispuistosta muodostui ennallistamisen koekenttä, josta saatua oppia on viety laajalti muille Suomen luonnonsuojelualueille, ja myös ulkomaille. Tämä kirjoitus on yhteenveto Seitsemisen olosuhteista, maankäytön historiasta sekä soiden ennallistamisen alkuvaiheen toimista ja selvityksistä.

Julkaistu 11.12.2018

Saatavilla http://258592.ijbsn.asia/article/10095 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Suo-lehden käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.



Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Larmola T., Lindholm T. et al. (2021) Suoseura opintoretkellä Valkmusan kansallispuist.. Suo - Mires and peat vol. 72 no. 1 article id 10688
Lindholm T. (2020) Perusteos Alankomaiden soista hollanniksi Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10402
Korpela L., Sarkkola S. et al. (2019) Suoseuran ja metsäylioppilaiden retkeily Pohjois.. Suo - Mires and peat vol. 70 no. 2-3 article id 10321
Lindholm T., Heikkilä R. et al. (2019) Suoluonnon tutkimista suomalais-venäläisenä yhte.. Suo - Mires and peat vol. 70 no. 2-3 article id 10320
Anttila V., Hermansson T. et al. (2019) Geologiaa, suokulttuuria ja suoluonnon helmiä – .. Suo - Mires and peat vol. 70 no. 1 article id 10316
Lindholm T. (2018) Suotietoutta ristiin rastiin laajan Venäjänmaan .. Suo - Mires and peat vol. 69 no. 1 article id 10119
Lindholm T., Immonen I. et al. (2017) Suoseura Hossan maisemissa 16.–17.8.2017 Suo - Mires and peat vol. 68 no. 2-3 article id 10115
Ruuhijärvi R., Lindholm T. et al. (2017) Soiden levästön tutkija ja luonnon inventoija on.. Suo - Mires and peat vol. 68 no. 1 article id 10112
Ruuhijärvi R., Kaakinen E. et al. (2016) Suotyyppien klassikko on poissa – Seppo Eurola 1.. Suo - Mires and peat vol. 67 no. 3-4 article id 10109
Elo L., Lindholm T. et al. (2016) Suoseura Virossa 2016 – keidassoita, lähdelettoj.. Suo - Mires and peat vol. 67 no. 2 article id 10098
Lindholm T., Vesterinen P. (2016) Seitsemisen kansallispuisto soiden ennallistamis.. Suo - Mires and peat vol. 67 no. 2 article id 10095
Lindholm T. (2015) Mikä on aapasuo? Suo - Mires and peat vol. 66 no. 1 article id 9897
Lindholm T. (2013) Miten käsityksemme suoyhdistymistä syntyi, kehit.. Suo - Mires and peat vol. 64 no. 2-3 article id 9891
Lindholm T. (2013) Onko suomalainen suoluokittelu oppinsa vanki? Suo - Mires and peat vol. 64 no. 1 article id 9886
Antipin V., Heikkilä R. et al. (1997) Karjalan tasavallan Vodlajärven kansallispuistos.. Suo - Mires and peat vol. 48 no. 4 article id 9768
Vasander H., Kuusipalo J. et al. (1993) Kasvillisuuden muutokset rämeillä ojituksen ja l.. Suo - Mires and peat vol. 44 no. 1 article id 9725
Lindholm T. (1989) Rahkasammalesta turpeeksi, A.K. Cajanderin erään.. Suo - Mires and peat vol. 40 no. 4 article id 9663
Vasander H., Lindholm T. (1987) Suonviljely ja soiden luonnonkasvien hyödyntämin.. Suo - Mires and peat vol. 38 no. 2 article id 9627
Vasander H., Lindholm T. (1985) Männynversosyöpätuhot Laaviosuon jat-kolannoitus.. Suo - Mires and peat vol. 36 no. 4-5 article id 9607
Lindholm T., Vasander H. (1983) Soista, soiden käytöstä ja suoekologisesta tutki.. Suo - Mires and peat vol. 34 no. 4-5 article id 9574
Lindholm T. (1983) Rahkamättäiden sammalikon rakenteesta ja tiheyde.. Suo - Mires and peat vol. 34 no. 3 article id 9571
Lindholm T. (1981) Ruskorahkasammalen kasvurytmistä Lammin Laaviosu.. Suo - Mires and peat vol. 32 no. 4-5 article id 9535
Lindholm T. (1981) Suppasuon kasviyhdyskuntien perustuotanto-ominai.. Suo - Mires and peat vol. 32 no. 4-5 article id 9533
Lindholm T., Vasander H. (1979) Männyn kasvu ja uudistuminen luonnontilaisella j.. Suo - Mires and peat vol. 30 no. 4-5 article id 9499
Lindholm T. (1979) Keidasrämeen mätässammalten vuotuinen pituuskasv.. Suo - Mires and peat vol. 30 no. 1 article id 9488