Cândida Mendes & Eduardo Dias: Azorien rahkasuot – esimerkkinä Terceira-saaren suot.
- Mendes, Centro do Clima, Meteorologia e Mudanças Globais (C_CMMG) – CITTA. GEVA Intergraph Registed Laboratory, Departamento de Ciências Agrárias Universidade dos Açores. Rua Capitão João d’Ávlia – Pico da Urze 9700-042 Angra do Heroísmo Açores, Portugal ORCID ID: –
- Dias, ORCID ID: –
Sakari (toim.) Rehell: Suot muuttuvat - Antti Huttusen muistoseminaari.
- Rehell, ORCID ID: –
Tapio Lindholm: Miten käsityksemme suoyhdistymistä syntyi, kehittyi ja muovasi näkemyksiämme Suomen soista - Sata vuotta A. K. Cajanderin suoklassikosta: Studien über dir Moore Finlands.
- Lindholm, ORCID ID: –
Jari Ala-Ilomäki: Piikkisiipikaira - uusi väline turvemaan pintakerroksen lujuuden mittaukseen.
- Ala-Ilomäki, ORCID ID: –
Juha Laitila & Kari Väätäinen: Hakkuutyön tuottavuus metsävarustellulla turvetuotantotraktorilla karsitun aines- ja energiapuun korjuussa.
- Laitila, ORCID ID: –
- Väätäinen, ORCID ID: –
Juha Laitila, Kari Väätäinen & Antti Asikainen: Runko- ja juuripuun sekä latvusmassan yhdistelmä- ja erilliskorjuu ojitetuissa suometsissä.
- Laitila, Metsäntutkimuslaitos, PL 68, 80101 Joensuu ORCID ID: –
- Väätäinen, ORCID ID: –
- Asikainen, ORCID ID: –
Markku Saarinen, Virpi Alenius & Raija Laiho: Kosteusolosuhteiden vaikutus siementen itämiseen ja taimien varhaiskehitykseen turvemaan metsänuudistusalan muokkauspinnoilla.
Tutkimuksessa selvitettiin turpeen kosteusvaihteluiden vaikutuksia männyn siementen itämiseen ja sirkkataimien varhaiskehitykseen vanhojen ojitusalueiden metsänuudistusalojen muokkauspinnoilla. Erilaisten muokkausvaihtoehtojen tarkastelussa rajoituttiin kaivurilla tehtyihin mättäisiin ja laikkuihin. Mättäillä tutkittiin niiden pintakerroksen vesipitoisuuden ja laikuissa turvemaan vedenpinnan syvyyden vaihteluiden vaikutuksia taimettumiseen. Aineisto kerättiin kahdelta Pirkanmaan pohjoisosassa sijaitsevalta koekentältä. Kummallakin kokeella kolmen sääsuhteiltaan erilaisen kasvukauden aikana toistetut kylvöt ja niillä tehty taimettumisen seuranta osoittivat, miten kylvön ja epäsuorasti päätellen myös luontaisen uudistamisen onnistuminen ovat sääoloille hyvin herkkiä. Laikkujen ja mättäiden edut ja haitat metsänuudistamisen kannalta riippuivat siitä, millaiset olivat siementen itämisen ja sirkkataimien varhaiskehityksen aikaiset lämpöolot, sademäärät ja niiden vaihtelu varsinkin ensimmäisen kasvukauden aikana. Keskimääräisen sadannan ja lämpöolojen kasvukausina aiheutuu todennäköisemmin ongelmia laikuissa liian korkealla olevasta vedenpinnasta kuin mättäissä pintaturpeen liiallisesta kuivumisesta. Laikkujen taimimäärät olivat suurimmillaan keskimääräistä kuivempien kasvukausien aikana. Vastaavissa oloissa taas mättäiden liiallinen kuivuminen on varsin todennäköisintä. Kasvukausien sateisuutta ja turvemaan vedenpinnan syvyyden vaihteluita ei kuitenkaan pystytä ennakoimaan. Tämän aineiston perusteella laikutus näyttääkin mielekkäältä maanpinnan muokkausmenetelmältä vain kun sirkkataimia on mahdollista syntyä usean vuoden aikana, eli lähinnä luontaisen uudistamisen yhteydessä. Hyvän uudistamistuloksen saavuttamiseksi kylvö on turvallisinta tehdä mahdollisimman pian maanmuokkauksen jälkeen vielä riittävän kosteuden säilyttäneisiin turvemättäisiin.
- Saarinen, ORCID ID: –
- Alenius, ORCID ID: –
- Laiho, ORCID ID: –
Tapio Lindholm: Onko suomalainen suoluokittelu oppinsa vanki?
- Lindholm, ORCID ID: –
Juhani Päivänen: Erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden tunnistaminen.
- Päivänen, ORCID ID: –
Meeri Pearson, Markku Saarinen, Juha Heiskanen, Tytti Sarjala & Jukka Laine: Kasvualustan kuivumisen vaikutukset rahkasaraturpeeseen istutettujen männyntaimien ensikehitykseen.
- Pearson, Finnish Forest Research Institute, Parkano Research Unit, Kaironiementie 15, FI-39700 Parkano, Finland ORCID ID: –
- Saarinen, ORCID ID: –
- Heiskanen, ORCID ID: –
- Sarjala, ORCID ID: –
- Laine, ORCID ID: –