Suo - Mires and peat 62 (2011)

Aki Pitkänen, Jukka Turunen & Heikki Simola: Erityyppisten turvekairojen vertailu tilavuustarkkojen näytteiden otossa.
  • Pitkänen, Aki Pitkänen, Deparment of Biology, University of Eastern Finland, P.O.Box 111, FI-80101 Joensuu, Finland, email: [email protected] ORCID ID:(email)
  • Turunen, ORCID ID:
  • Simola, ORCID ID:
Mohamed M. El Bouraie, Eman A. Motawea, Gehad G. Mohamed & Mohamed M. Yehia: Jokiveden laatu Rosettan haarassa Niilin suistossa Egyptissä.
  • El Bouraie, Mohamed M. El Bouraie, Central Laboratory for Environmental Quality Monitoring (CLEQM), National Water Research Center (NWRC), Cairo, Egypt, email: [email protected] ORCID ID:(email)
  • Motawea, ORCID ID:
  • Mohamed, ORCID ID:
  • Yehia, ORCID ID:
Markku Saarinen & Timo Silver: Pääravinnesuhteet ja kaliumin riittävyys karujen rämeiden ojitusalueilla.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää turpeen ja nykypuuston kaliumvarojen määrä sekä arvioida kaliumvarojen riittävyys puuston kasvulle päätehakkuuvaiheessa ja toisen puusukupolven aikana vanhoilla varputurvekankaan (Vatkg) ojitusalueilla Lounais-Suomessa. Tarkoituksena oli arvioida, voiko osalla karuista varputurvekankaista kalium loppua jo ennen päätehakkuuvaihetta tai viimeistään toisen puusukupolven aikana. Puustoon oli mittaushetkellä sitoutunut kaliumia keskimäärin 62 % (23–106 %) turpeen kaliumvarastoon verrattuna. Jos kiertoajan kokonaistuotokseksi arvioidaan 200 m3 ha–1, eikä turpeen tiivistymisen tai laskeuman mahdollista vaikutusta kaliummäärien muutoksiin huomioida, oli pintaturpeessa keskimäärin 67 % (34–96 %) siitä kaliummäärästä, jonka puusto tarvitsee tuon kokonaistuotoksen maanpäällisen biomassan saavuttamiseksi. Kaliumin riittävyys nykypuuston koko kiertoajalle sekä seuraavan puusukupolven tarpeisiin riippuu paljolti siitä, pystyvätkö ilmasta tuleva kalium ja turpeen tiivistyessä konsentroituva kalium kompensoimaan hakkuun ja huuhtoutumisen aiheuttamat menetykset. Tarkastelu osoittaa, että myös karuilla rämeillä käytettävissä olevan kaliumin määrä saattaa rajoittaa puuston kehitystä. Vähiten kaliumia sisältävien turpeiden kasvupaikoilla ongelmia voi ilmetä jo ensiharvennuksen jälkeen, eikä kalium ehkä riitä edes tavoiteltuun 200 m3 ha–1 kokonaistuotokseen. Kaliumin riittävyyden ongelma lienee pahin niillä varputurvekankailla, jotka ovat lähtöisin runsaasti nevapintaa sisältäneistä lyhytkorsirämeistä (LkR).

  • Saarinen, Markku Saarinen, Metsäntutkimuslaitos, Länsi-Suomen alueyksikkö, Kaironiementie 15, FI-39700 Parkano, email: [email protected] ORCID ID:(email)
  • Silver, ORCID ID:
Mirva Leppälä, Anna M. Laine & Eeva-Stiina Tuittila: Talviaikainen hiilivuo boreaaliselta suosukkessiogradientilta seuraa kesäaikaisen hiilidynamiikan vaihtelua.
  • Leppälä, Mirva Leppälä, Finnish Forest Research Institute, FIN-91500 Muhos, Finland. Current address: Metsähallitus, Natural Heritage Services Ostrobothnia, BOX 81, FI-90101 Oulu, Finland, email: [email protected] ORCID ID:(email)
  • Laine, ORCID ID:
  • Tuittila, ORCID ID:

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Suo-lehden käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.


Valitsemasi artikkelit