Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Rauno Ruuhijärvi, Pekka Salminen, Seppo Tuominen

Palsasoiden levinneisyys, rakennetyypit ja tila Suomessa 2010-luvulla

Ruuhijärvi R., Salminen P., Tuominen S. Palsasoiden levinneisyys, rakennetyypit ja tila Suomessa 2010-luvulla.

Tiivistelmä

Tässä tutkimuksessa osoitetaan, että Suomessa esiintyy kaksi palsojen rakennetyyppiä: kumpupalsat ja laakiopalsat. Niiden luonnehtimat suot kuvataan palsasoiden eri yhdistymätyyppeinä. Kumpupalsasoissa on paikoittaista eli sporadista ikiroutaa ja laakiopalsasoissa epäjatkuvaa ikiroutaa. Palsojen esiintyminen, pinta-ala ja tila on kartoitettu ilmakuvien avulla. Kumpupalsojen varsinainen esiintymisalue on tunturikoivuvyöhykkeen etelä- ja keskiosissa Enontekiöllä, Utsjoella ja Inarin pohjoisosissa, laakiopalsojen tunturikoivuvyöhykkeen yläosissa ja alapaljakalla Enontekiön Käsivarren keskiosissa ja Utsjoen itäisillä tuntureilla. Palsojen sulaminen on tähän mennessä kohdistunut etupäässä kumpupalsoihin, joista 60–70 % on romahtanut. Monet kumpupalsasuot ovat palautumassa aapasoiksi. Laakiopalsat kestävät ilmaston muutosta paremmin. Niiden sulamisasteeksi on arvioitu 10–30 %. Tutkimuksessa kuvataan myös palsojen sulamismekanismia, jonka todetaan tapahtuvan kumpupalsoilla pääasiassa lateraalisesti suoveden vaikutuksesta, laakiopalsoilla myös pinnalle syntyvien termokarstiallikoiden takia. Sulaminen ei ole enää yhteydessä palsojen sykliseen kehitykseen, vaan se tapahtuu ilmaston muutoksen seurauksena. Uusia palsan aihioita ei ole enää nähty 2000-luvun ilmakuvissa, eikä myöskään maastossa.

Avainsanat
ikirouta; kumpupalsat; laakiopalsat; palsasuot; palsojen sulaminen

Julkaistu 5.4.2022

Saatavilla http://258592.ijbsn.asia/article/10741 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Suo-lehden käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.



Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Ruuhijärvi R., Salminen P. et al. (2022) Palsasoiden levinneisyys, rakennetyypit ja tila .. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 1 article id 10741
Laitinen J., Muurinen L. et al. (2022) Suomen aapasuoalueen välipintakoivulettojen, War.. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 1 article id 10739
Vasander H., Heikkilä R. et al. (2022) In Memoriam: Tapio Lindholm 1953–2021 Suo - Mires and peat vol. 73 no. 1 article id 10735
Laitinen J., Oksanen J. et al. (2021) Peräpohjolan rimpikoivulettojen, lähityyppien ja.. Suo - Mires and peat vol. 72 no. 1 article id 10690
Ruuhijärvi R., Lindholm T. et al. (2017) Soiden levästön tutkija ja luonnon inventoija on.. Suo - Mires and peat vol. 68 no. 1 article id 10112
Ruuhijärvi R., Kaakinen E. et al. (2016) Suotyyppien klassikko on poissa – Seppo Eurola 1.. Suo - Mires and peat vol. 67 no. 3-4 article id 10109
Ruuhijärvi R. (1989) Soidensuojelun kehitys Suomessa Suo - Mires and peat vol. 40 no. 2-3 article id 9655
Eurola S., Ruuhijärvi R. (1989) Soiden vyöhykejaon kehittyminen 1950-luvulla Suo - Mires and peat vol. 40 no. 2-3 article id 9654
Ruuhijärvi R., Reinikainen A. (1981) Luonnontilaisten ja ojitettujen soiden vertailev.. Suo - Mires and peat vol. 32 no. 4-5 article id 9528
Ruuhijärvi R. (1978) Soidensuojelun perusohjelma Suo - Mires and peat vol. 29 no. 1 article id 9472
Ruuhijärvi R. (1974) Soiden karpalosadoista Suo - Mires and peat vol. 25 no. 2 article id 9423