Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Timo Silver, Samuli Joensuu, Mauno Pakkala

Laskeutusaltaiden tila ja tyhjennystarve Lounais- Suomen vanhoilla ojitusalueilla

Silver T., Joensuu S., Pakkala M. Laskeutusaltaiden tila ja tyhjennystarve Lounais- Suomen vanhoilla ojitusalueilla.

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin laskeutusaltaiden tilaa ja tyhjennystarvetta 10–15 vuotta vanhoilla kunnostusojitusalueilla Lounais-Suomessa. Altaiden keskimääräinen vesisyvyys, joka kuvaa jäljellä olevaa lietetilavuutta, oli yli 50 cm 34,9 %:lla altaista. ja 26–50 cm noin neljänneksellä altaista. Noin kolmannes altaista (27,9 %) oli täyttynyt keskikarkeilla maalajeilla tai turpeella, ja ne olivat mesotrofisen suokasvillisuuden peitossa. Mitä täyttyneempi allas oli, sitä suurempi oli myös altaissa olevan kasvillisuuden peittävyys. Keskimääräisen vesisyvyyden ja kasvillisuuden peittävyyden välillä oli voimakas negatiivinen korrelaatio (r = –0,82). Noin kolmanneksella (32,6 %) altaista kasvillisuuden peittävyys oli yli 75 % ja niiden voi katsoa olevan pienimuotoisia, luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kosteikkoja ja pintavalutuskenttiä, joissa kasvillisuudella on myös merkitystä veden puhdistajana kesäaikaan. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu altaisiin pidättyvien keskikarkeiden maalajien ja turpeiden kiintoainekuormituksen palautuvan ojitusta edeltäneelle tasolle 5–6 vuoden kuluttua ojituksesta (Joensuu 2002). Aineistoon sisältyneistä altaista yksikään ei ollut välittömän tyhjennyksen tarpeessa. Tulosten perusteella näyttää siltä, että vanhoilla kunnostusojitusalueilla ei ole tarvetta systemaattisesti tyhjentää laskeutusaltaita vaan altaiden tyhjennys voitaisiin siirtää seuraavan kunnostusojituksen yhteyteen. Tällöinkin kosteikoksi muodostuneet altaat olisi pyrittävä säilyttämään ja allas pitäisi kaivaa kosteikon yläpuolelle. Joissain tapauksissa saattavat kiintoainehuuhtoumat lisääntyä niin voimakkaasti mm. laajojen uudistushakkuiden ja ojitusmätästysten seurauksena, että altaiden tyhjennys ja/tai uusien altaiden kaivaminen on tarpeen ennen seuraavaa kunnostusojitusta.

Avainsanat
laskeutusallas; tyhjennystarve; lietetilavuus

Julkaistu 1.1.2009

Saatavilla http://258592.ijbsn.asia/article/9866 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Suo-lehden käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.



Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Joensuu S., Leppänen V. et al. (2022) Hydrologinen kytkeytyneisyys – avain suometsien .. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 2 article id 10793
Silver T., Joensuu S. et al. (2009) Laskeutusaltaiden tila ja tyhjennystarve Lounais.. Suo - Mires and peat vol. 60 no. 1-2 article id 9866
Silver T., Joensuu S. (2005) Ojien kunnon säilymiseen vaikuttavat tekijät kun.. Suo - Mires and peat vol. 56 no. 2 article id 9839
Joensuu S., Ahti E. et al. (2001) Kunnostusojituksen pitkän ajan vaikutus valumave.. Suo - Mires and peat vol. 52 no. 1 article id 9810
Joensuu S., Ahti E. et al. (2001) Vanhoilta metsäojitusalueilta valuvan veden omin.. Suo - Mires and peat vol. 52 no. 1 article id 9809
Saarinen M., Silver T. et al. (1998) Ojien mitoitus kunnostusojituksessa. Kirjallisuu.. Suo - Mires and peat vol. 49 no. 3 article id 9775
Joensuu S. (1984) Säätekijoiden vaikutus ojitettujen turvemaiden m.. Suo - Mires and peat vol. 35 no. 3 article id 9586