Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Juha-Pekka Hotanen, Markku Saarinen, Hannu Nousiainen

Siniheinä (Molinia caerulea) Suomen metsäojitetuilla turvemailla

Hotanen J.-P., Saarinen M., Nousiainen H. Siniheinä (Molinia caerulea) Suomen metsäojitetuilla turvemailla.

Tiivistelmä

Katsauksessa tarkastellaan siniheinän menestymistä metsäojitusalueilla ja esitetään näkökohtia siniheinäisten turvekankaiden luokitteluun. Siniheinä on soilla meso-eutrofinen välipinnan laji, joka kasvaa vaihtelevasti mätästäen etenkin nevoilla ja letoilla sekä korpien ja rämeiden ravinteikkailla yhdistelmätyypeillä. Siniheinä kestää suoveden alenemista ja turpeen kuivumista hyvin pitkään. Alun perin märkien rimpisten soiden ojituksilla se jopa runsastuu, koska itse rimpiin siniheinä leviää vasta ojituksen jälkeen. Maamme turvemailla siniheinä onkin keskimäärin yleistynyt ja runsastunut 1950-luvulta ainakin 1980-luvulle saakka. Se taantuu vasta perinteisessä turvekangasvaiheessa, mutta kaikki siniheinäiset kasvupaikat eivät välttämättä saavuta tätä viimeistä ojituksen jälkeistä kasvillisuuskehityksen vaihetta. Siniheinän sitkeyteen ojitusalueilla on monia syitä. Sen juuret ovat paksut ja mutkaiset, voimakkaasti haaroittuneet ja syvälle ulottuvat. Siniheinän tuuletussolukot mahdollistavat juurten tunkeutumisen hapettomaan turpeeseen ja sienijuuri taas edistää toimintaa ilmavammissa oloissa. Runsas kukinta sekä siementen hyvä säilyvyys ja itävyys mahdollistavat vahvan leviämiskyvyn. Siniheinä on tehokas ravinteiden hyväksikäyttäjä, kierrättäjä ja vahva kilpailija. Se lisääntyy hyvin myös kasvullisesti. Siniheinäisillä turvemaan kasvupaikoilla on yleensä fosforin (P) ja kaliumin (K) puutetta. Fosfori sitoutuu tiukasti kalsiumin (Ca) kanssa korkean pH:n turvemailla. Siniheinäisyyttä käytetäänkin heikentävänä lisämääreenä kasvupaikkaluokituksen tarkentamiseen. Uusien havaintojen mukaan siniheinäisyyttä (Sh) esiintyy mustikka- ja puolukkaturvekankaiden (ShMtkg II, ShPtkg II) lisäksi myös varputurvekankaiden (ShVatkg II) ja jopa karuleimaisen varputurvekankaan (ShVarkg II-) kasvillisuudessa. Turvekangastyyppi (ravinteisuustaso) onkin selvintä luokitella muun kasvillisuuden kuin siniheinän avulla, koska syväjuurinen siniheinä on poikkeuksellisen sitkeä laji ojitusaloilla. Näin siitä huolimatta, että sen reliktinomainen esiintyminen muutoin karussa kasvillisuudessa voi monissa tapauksissa indikoida mennyttä korkeahkon N- ja Ca-pitoisuuden (ja pH:n) vaihetta syvemmällä turpeessa. Samoin se voi olla merkkinä ojitusalueiden yleisimpien kasvupaikkaluokkien suhteen poikkeavasta kasviyhteisöstä, jossa korkeasta typpi- ja kalsiumpitoisuuksista huolimatta kasvillisuuden yleisilme on karu korkeista pääravinnesuhteista (N/K) ja (N/P) johtuen.

Avainsanat
kalsiumfosfaatti; kasvillisuus; lannoitus; metsänkasvatuskelpoisuus; ravinnepuutos; sekundaarisukkessio

Julkaistu 11.12.2018

Saatavilla http://258592.ijbsn.asia/article/10096 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Suo-lehden käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.



Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Paavilainen E., Päivänen J. et al. (2023) In Memoriam: Seppo Kaunisto 1941–2023 - Suometsi.. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 article id 10810
Anttila V., Hermansson T. et al. (2019) Geologiaa, suokulttuuria ja suoluonnon helmiä – .. Suo - Mires and peat vol. 70 no. 1 article id 10316
Hotanen J.-P., Saarinen M. et al. (2016) Siniheinä (Molinia caerulea) Suomen metsä.. Suo - Mires and peat vol. 67 no. 2 article id 10096
Hotanen J.-P., Saarinen M. et al. (2015) Avosuo- ja sekatyyppien turvekangaskehitys Suo - Mires and peat vol. 66 no. 1 article id 9896
Saarinen M., Alenius V. et al. (2013) Kosteusolosuhteiden vaikutus siementen itämiseen.. Suo - Mires and peat vol. 64 no. 2-3 article id 9887
Pearson M., Saarinen M. et al. (2013) Kasvualustan kuivumisen vaikutukset rahkasaratur.. Suo - Mires and peat vol. 64 no. 1 article id 9884
Saarinen M., Silver T. (2011) Pääravinnesuhteet ja kaliumin riittävyys karujen.. Suo - Mires and peat vol. 62 no. 1 article id 9875
Saarinen M., Hotanen J.-P. et al. (2009) Muokkausjälkien kasvillisuuden kehittyminen ojit.. Suo - Mires and peat vol. 60 no. 3-4 article id 9869
Silver T., Saarinen M. (2007) Lentolevityksen tarkkuus ojitusalueiden terveysl.. Suo - Mires and peat vol. 58 no. 2 article id 9855
Saarinen M. (2002) Kasvillisuuden ja maanmuokkauksen vaikutus männy.. Suo - Mires and peat vol. 53 no. 2 article id 9820
Silver T., Saarinen M. (2001) Terveyslannoituskohteen määrittely turvemailla Suo - Mires and peat vol. 52 no. 3-4 article id 9817
Saarinen M., Hotanen J.-P. (2000) Raakahumuksen ja kasvillisuuden yhteisvaihtelu P.. Suo - Mires and peat vol. 51 no. 4 article id 9807
Saarinen M., Silver T. et al. (1998) Ojien mitoitus kunnostusojituksessa. Kirjallisuu.. Suo - Mires and peat vol. 49 no. 3 article id 9775
Saarinen M. (1997) Kasvupaikkatekijöiden vaikutus vanhojen ojitusal.. Suo - Mires and peat vol. 48 no. 3 article id 9766
Saarinen M. (1996) Neulasten pääravinnepitoisuuksien muutokset turv.. Suo - Mires and peat vol. 47 no. 3 article id 9758
Silver T., Saarinen M. (1995) Hakkuiden tarve ja toteutuminen yksityismetsien .. Suo - Mires and peat vol. 46 no. 2 article id 9747
Lauhanen R., Pietiläinen P. et al. (1995) Väri-infrakuvat kunnostusojituksen kohdevalinnan.. Suo - Mires and peat vol. 46 no. 1 article id 9744
Isoaho P., Lauhanen R. et al. (1993) Metsäojien jatkuvan kunnossapidon vaikutus ojitu.. Suo - Mires and peat vol. 44 no. 2 article id 9727
Saarinen M., Silver T. (1992) Karujen rämeiden kunnostusojituskelpoisuus Suo - Mires and peat vol. 43 no. 3 article id 9692
Saarinen M. (1989) Metsien uudistaminen vanhoilla ojitusalueilla Suo - Mires and peat vol. 40 no. 1 article id 9650