Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Markku Mäkilä, Markku Moisanen, Tommi Kauppila, Heikki Raino

Onko Suomen vanhin viime jääkauden jälkeinen turve Ilomantsissa?

Mäkilä M., Moisanen M., Kauppila T., Raino H. Onko Suomen vanhin viime jääkauden jälkeinen turve Ilomantsissa?

Tiivistelmä

Ilomantsin Parkusuon liejusta löydetyn turvekerrostuman iäksi määritettiin 9700 ± 50 BP (11 140 cal BP) - 10 070 ± 80 BP (11 570 cal BP). Suo sijaitsee alueella, joka Suomessa ensimmäisenä vapautui lopullisesti mannerjään alta. Turve on kerrostunut alun perin matalaan lampeen tai vetiseen luhtanevaan in situ. Vanhan orgaanisen aineksen uudelleen kerrostuminen, samoin kuin kovan veden tai grafiitin vaikutus turpeenmuodostumiselle voidaan sulkea pois. Ennen turpeen muodostumista kerrostuneen liejun sisaltämän orgaanisen aineksen reservoir-efekti ei myöskään todennakoisesti ole ollut kovin merkittäva: kasvillisuus, josta orgaaninen aines altaaseen joutui, oli niukkaa ja ilmeisesti olosuhteiltaan äärevän, periglasiaalisen ympäristön tuottamaa. Siitepölyanalyysin tulosten mukaan Parkusuota on turpeen kerrostumisaikana ympä-röinyt harva koivikko, jonka aluskasvillisuuteen ovat kuuluneet variksenmarja (Empetrum nigrum) ja vaivaiskoivu (Betula nana) yhdessa saniaisten (Polypodiaceae sensu lato) ja liekokasvien (Lycopodiaceae), lähinnä riidenlieon (Lycopodium annotinum) kanssa. Kuvatun kaltaiselle koivikolle ei nykyisistä kasvillisuustyypeistä löydy vastinetta. Varhaisempiin kasvillisuusvaiheisiin todennäköisesti kuuluneet Ephedra-lajit ovat edelleen hyvinkin saattaneet kasvaa relikteinä kuivilla paikoilla Parkusuon ympäristössä. Toisaalta märimpiä paikkoja ovat reunustaneet runsaina kortteet (Equisetum sp.), sarakasvit (Cyperaceae) ja pajut (Salix sp). Luonteenomaisimpia kasveja Parkusuon silloiselle kosteikolle olivat kuitenkin Bryales-lajit, erityisesti vesisammalet. Turve koostuu pääasiassa näiden kasvilajien heikosti maatuneista jäännöksistä, kuten varsista ja lehdistä. Piilevätulosten perusteella liejuyksiköt turvekerroksen ala- ja yläpuolella kerrostuivat pieneen, matalavetiseen lampeen, jossa oli sekä ravinteita että humusta. Planktonlajit puuttuivat näytteistä lähes tyystin, ja erityisesti alemmassa näytteessä vesikasveihin sitoutuneiden epifyyttisten ja metafyyttisten lajien osuus oli suuri. Monia tunnistettuja piilevälajeja tavataan nykyisin pohjoisilta ja alpiinisilta alueilta, mikä viittaa kylmiin ilmasto-oloihin liejujen kerrostumisaikana.

Avainsanat
suo; 14C-ikä; deglasiaatio; Holoseeni

Julkaistu 1.1.2006

Saatavilla http://258592.ijbsn.asia/article/9846 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Suo-lehden käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.



Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Anttila T., Hökkä H. et al. (2024) Välitön ja pitkän ajan muutos kunnostettujen met.. Suo - Mires and peat vol. 75 no. 1-2 article id 10836
Räsänen A., Mustajoki J. et al. (2023) Turvetuotantoalueiden jatkokäytön tavoite­lähtöi.. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 article id 10824
Ikonen P., Laasasenaho K. et al. (2023) Katsaus turvetuotannosta vapautuvien suonpohjien.. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 article id 10823
Talvitie P., Räsänen A. et al. (2023) Häädetkeitaan ja Kauhanevan allikkorakenteen muu.. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 article id 10822
Silvan N., Sarkkola S. (2022) Puustobiomassojen määrä ja hyödyntämismahdollisu.. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 2 article id 10796
Tolonen K., Suoknuuti M. (2022) Keidassuon pintakuvioituksen muutokset viimeist.. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 2 article id 10795
Joensuu S., Leppänen V. et al. (2022) Hydrologinen kytkeytyneisyys – avain suometsien .. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 2 article id 10793
Ruuhijärvi R., Salminen P. et al. (2022) Palsasoiden levinneisyys, rakennetyypit ja tila .. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 1 article id 10741
Laitinen J., Muurinen L. et al. (2022) Suomen aapasuoalueen välipintakoivulettojen, War.. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 1 article id 10739
Hiltunen O., Palander T. (2020) Puuntuotannon ja puunhankinnan kehittämismahdoll.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10401
Väliranta M., Piilo S. et al. (2020) Viimeisten vuosisatojen lämpimien ja kylmien ilm.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10399
Nieminen M., Sarkkola S. et al. (2020) Metsäojitettujen soiden typpi- ja fosforikuormit.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10398
Ojanen P. (2015) Metsäojituksen vaikutuksesta ilmastoon Suo - Mires and peat vol. 66 no. 2 article id 9898
Salomaa A., Paloniemi R. (2014) Ekosysteemipalvelut, vapaaehtoisuus ja soidensuo.. Suo - Mires and peat vol. 65 no. 1 article id 9894
Mendes C., Dias E. (2013) Azorien rahkasuot – esimerkkinä Terceira-saaren .. Suo - Mires and peat vol. 64 no. 4 article id 9892
Mendes C., Dias E. (2013) Azorien rahkasuot – esimerkkinä Terceira-saaren .. Suo - Mires and peat vol. 64 no. 4 article id 9892
Mendes C., Dias E. (2013) Azorien rahkasuot – esimerkkinä Terceira-saaren .. Suo - Mires and peat vol. 64 no. 4 article id 9892
Haahti K., Koivusalo H. et al. (2012) Vedenpinnan syvyyden spatiaaliseen vaihteluun va.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 3-4 article id 9883
Palander T., Punttila T. et al. (2012) Kuormatraktorin massan hallinta kuormaimen avull.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 2 article id 9881
Kojola S., Penttilä T. (2012) Harvennusten ajoittaminen ojitetuilla soilla — m.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 2 article id 9880
Korhonen R. (2012) Kylpyturpeen ominaisuudet ja laatusuositukset Su.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 1 article id 9878
Leppälä M., Laine A. M. et al. (2011) Talviaikainen hiilivuo boreaaliselta suosukkessi.. Suo - Mires and peat vol. 62 no. 1 article id 9874
Miettunen J. (2010) Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja.. Suo - Mires and peat vol. 61 no. 2 article id 9872
Rehell S., Heikkilä R. (2009) Aapasoiden nuoret sukkessiovaiheet Pohjois-Pohja.. Suo - Mires and peat vol. 60 no. 1-2 article id 9864
Mäkilä M., Moisanen M. et al. (2006) Onko Suomen vanhin viime jääkauden jälkeinen tur.. Suo - Mires and peat vol. 57 no. 1 article id 9846