Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Timo Silver, Markku Saarinen

Lentolevityksen tarkkuus ojitusalueiden terveyslannoituksissa

Silver T., Saarinen M. Lentolevityksen tarkkuus ojitusalueiden terveyslannoituksissa.

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin helikopterilannoituksen tarkkuutta, levityksen tasaisuutta sekä suoraan ojiin kulkeutuvan lannoitteen määrää turvemailla. Lisäksi arvioitiin lannoituksen aiheuttamaa fosforin huuhtouman riskiä. Tarkasteltavana lannoitelajina oli PK-lannos. Tulokset osoittivat, että helikopterilannoituksen yhteydessä on hyvin vaikeaa välttää lannoitteen joutumista ojiin. Tutkimuksessa lannoitusalueen ojiin sijoitetuista keräyssuppiloista 69 % sai lannoitetta levityksen yhteydessä. Ojiin kulkeutui lannoitetta keskimäärin 13 kg ha–1 (PK-lannoite sisältää fosforia 8–9 %). Levityksen alueellinen tasaisuus ei myöskään ollut tyydyttävä. Keskimääräinen levitystasaisuuden poikkeama oli 47 % (tavoite alle 30 %). Lannoitteen joutumista ojiin on vaikea välttää ojitusalueilla siksi, että ojaverkosto on usein epäsäännöllinen. Sarkaleveys vaihtelee yleensä 30–60 metrin välillä kun taas lentolannoituksen levityskaistan leveys on vakio; n. 30 m. Kova tuuli voi myös heikentää levityksen tarkkuutta. Lannoitusten vesistövaikutuksien pienentämisessä oikea kohdevalinta on tärkeää ojitusalueilla.

Avainsanat
PK-lannos; huuhtoutuma; turvemaa; metsänlannoitus

Julkaistu 1.1.2007

Saatavilla http://258592.ijbsn.asia/article/9855 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Suo-lehden käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.



Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Ikonen P., Laasasenaho K. et al. (2023) Katsaus turvetuotannosta vapautuvien suonpohjien.. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 article id 10823
Herranen T., Toivonen T. (2020) Turpeen alkuainemääritykset Geologian tutkimuske.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10400
Nieminen M., Sarkkola S. et al. (2020) Metsäojitettujen soiden typpi- ja fosforikuormit.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10398
Silver T., Piri T. (2017) Havaintoja tyvitervastaudista turvemaiden männik.. Suo - Mires and peat vol. 68 no. 1 article id 10110
Lehtovaara J., Ovaskainen J. et al. (2016) Turpeen ja valumavesien raskasmetallipitoisuudet.. Suo - Mires and peat vol. 67 no. 3-4 article id 10103
Ojanen P. (2015) Metsäojituksen vaikutuksesta ilmastoon Suo - Mires and peat vol. 66 no. 2 article id 9898
Hytönen J., Moilanen M. (2015) Hakkuutähteiden ravinnesisältö aines- ja energia.. Suo - Mires and peat vol. 66 no. 1 article id 9895
Laitila J., Väätäinen K. (2013) Hakkuutyön tuottavuus metsävarustellulla turvetu.. Suo - Mires and peat vol. 64 no. 2-3 article id 9889
Saarinen M., Alenius V. et al. (2013) Kosteusolosuhteiden vaikutus siementen itämiseen.. Suo - Mires and peat vol. 64 no. 2-3 article id 9887
Saarinen M., Silver T. (2011) Pääravinnesuhteet ja kaliumin riittävyys karujen.. Suo - Mires and peat vol. 62 no. 1 article id 9875
Moilanen M., Hökkä H. (2009) PK-lannoituksella aikaansaadun kasvureaktion suu.. Suo - Mires and peat vol. 60 no. 3-4 article id 9870
Moilanen M., Pietiläinen P. (2008) Männyn ravinnetilan muutokset syys- ja talvikaud.. Suo - Mires and peat vol. 59 no. 4 article id 9863
Hytönen J., Moilanen M. et al. (2008) Kivennäismaalisäyksen vaikutus turpeen ravinnemä.. Suo - Mires and peat vol. 59 no. 1-2 article id 9859
Silver T., Saarinen M. (2007) Lentolevityksen tarkkuus ojitusalueiden terveysl.. Suo - Mires and peat vol. 58 no. 2 article id 9855
Silfverberg K., Issakainen J. et al. (2007) Mäntypuustojen runkotilavuus ja ravinnetila ojit.. Suo - Mires and peat vol. 58 no. 2 article id 9854