Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Markku Saarinen, Juha-Pekka Hotanen, Virpi Alenius

Muokkausjälkien kasvillisuuden kehittyminen ojitettujen soiden metsänuudistamisaloilla

Saarinen M., Hotanen J.-P., Alenius V. Muokkausjälkien kasvillisuuden kehittyminen ojitettujen soiden metsänuudistamisaloilla.

Tiivistelmä

Vanhojen ojitusalueiden muokatuilla metsänuudistamisaloilla erilaisille paljastetun turpeen kasvipeitteettömille pinnoille (mättäät, laikut) kehittyy uusia kasviyhdyskuntia, joiden lajiston vaihtelu riippuu turpeen vedenpinnan syvyysvaihtelun lisäksi siitä mihin alkuperäiseen kasvillisuuspintaan muokkausjälki on tehty. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan puolukkaturvekankaan ojitusalueen ensimmäisen puusukupolven uudistamisen jälkeistä kasvillisuuden kehitystä kaivurilla tehdyissä laikuissa ja mättäissä. Kasvilli-suusmuutosten seurannan tavoitteena on ollut selvittää, kuinka nopeasti muokkausjäljet peittyvät ojitettujen soiden metsänuudistamisaloilla riippuen muokkausjäljen pinnan ominaisuuksista ja turpeen vedenpinnan syvyydestä. Turpeen vedenpinnan syvyys laikutusjäljissä oli keskeinen kasvillisuuden kehitykseen vaikuttava ympäristömuuttuja. Olennaisena tekijänä vaikuttivat lisäksi laikutuskohdan alkuperäinen kasvillisuus sekä laikun syvyys, eli mihin turpeen pintakerrostumien horisontaaliseen tasoon laikku oli tehty. Suurimmalle osalle kaivurilaikkujen kasvilajeista tai lajiryhmistä voitiin määrittää turpeen vedenpinnan syvyysvaihtelun mukaan määräytyvä optimialue. Mättäissä — erityisesti korkeissa turvemättäissä — kasvillisuuden kehitys oli laikkupintoja huomattavasti hitaampaa. Mättäiden maalajikoostumus oli tärkeä kasvillisuuden kehitykseen vaikuttava tekijä: nopeimmin kasvillisuus peitti kivennäismaasekoitteiset mättäät isojen turvemättäiden säilyessä pitkään kasvipeitteettöminä. Kokonaispeittävyys laikuissa pieneni ja kasvillisuuden kehitys hidastui huomattavasti keskivedenpinnan syvyyden lisääntyessä yli 30 cm:n tasolle. Mätästysaloilla suhteellisen kookkaat yli 25 cm:n korkuiset mättäät pysyivät pitkään kasvipeitteettöminä, varsinkin kun ne oli tehty syvältä nostetusta maatuneesta turpeesta, jossa ei ollut mukana pintaturpeelle ominaisia kasvien eläviä maavarsia.

Avainsanat
metsänuudistaminen; maanmuokkaus; ojitusalue; kasvillisuuden kehitys

Julkaistu 1.1.2009

Saatavilla http://258592.ijbsn.asia/article/9869 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Suo-lehden käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.



Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Paavilainen E., Päivänen J. et al. (2023) In Memoriam: Seppo Kaunisto 1941–2023 - Suometsi.. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 article id 10810
Anttila V., Hermansson T. et al. (2019) Geologiaa, suokulttuuria ja suoluonnon helmiä – .. Suo - Mires and peat vol. 70 no. 1 article id 10316
Hotanen J.-P., Saarinen M. et al. (2016) Siniheinä (Molinia caerulea) Suomen metsä.. Suo - Mires and peat vol. 67 no. 2 article id 10096
Hotanen J.-P., Saarinen M. et al. (2015) Avosuo- ja sekatyyppien turvekangaskehitys Suo - Mires and peat vol. 66 no. 1 article id 9896
Saarinen M., Alenius V. et al. (2013) Kosteusolosuhteiden vaikutus siementen itämiseen.. Suo - Mires and peat vol. 64 no. 2-3 article id 9887
Pearson M., Saarinen M. et al. (2013) Kasvualustan kuivumisen vaikutukset rahkasaratur.. Suo - Mires and peat vol. 64 no. 1 article id 9884
Saarinen M., Silver T. (2011) Pääravinnesuhteet ja kaliumin riittävyys karujen.. Suo - Mires and peat vol. 62 no. 1 article id 9875
Saarinen M., Hotanen J.-P. et al. (2009) Muokkausjälkien kasvillisuuden kehittyminen ojit.. Suo - Mires and peat vol. 60 no. 3-4 article id 9869
Silver T., Saarinen M. (2007) Lentolevityksen tarkkuus ojitusalueiden terveysl.. Suo - Mires and peat vol. 58 no. 2 article id 9855
Saarinen M. (2002) Kasvillisuuden ja maanmuokkauksen vaikutus männy.. Suo - Mires and peat vol. 53 no. 2 article id 9820
Silver T., Saarinen M. (2001) Terveyslannoituskohteen määrittely turvemailla Suo - Mires and peat vol. 52 no. 3-4 article id 9817
Saarinen M., Hotanen J.-P. (2000) Raakahumuksen ja kasvillisuuden yhteisvaihtelu P.. Suo - Mires and peat vol. 51 no. 4 article id 9807
Saarinen M., Silver T. et al. (1998) Ojien mitoitus kunnostusojituksessa. Kirjallisuu.. Suo - Mires and peat vol. 49 no. 3 article id 9775
Saarinen M. (1997) Kasvupaikkatekijöiden vaikutus vanhojen ojitusal.. Suo - Mires and peat vol. 48 no. 3 article id 9766
Saarinen M. (1996) Neulasten pääravinnepitoisuuksien muutokset turv.. Suo - Mires and peat vol. 47 no. 3 article id 9758
Silver T., Saarinen M. (1995) Hakkuiden tarve ja toteutuminen yksityismetsien .. Suo - Mires and peat vol. 46 no. 2 article id 9747
Lauhanen R., Pietiläinen P. et al. (1995) Väri-infrakuvat kunnostusojituksen kohdevalinnan.. Suo - Mires and peat vol. 46 no. 1 article id 9744
Isoaho P., Lauhanen R. et al. (1993) Metsäojien jatkuvan kunnossapidon vaikutus ojitu.. Suo - Mires and peat vol. 44 no. 2 article id 9727
Saarinen M., Silver T. (1992) Karujen rämeiden kunnostusojituskelpoisuus Suo - Mires and peat vol. 43 no. 3 article id 9692
Saarinen M. (1989) Metsien uudistaminen vanhoilla ojitusalueilla Suo - Mires and peat vol. 40 no. 1 article id 9650