Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Juha-Pekka Hotanen, Markku Saarinen, Hannu Nousiainen

Avosuo- ja sekatyyppien turvekangaskehitys

Hotanen J.-P., Saarinen M., Nousiainen H. Avosuo- ja sekatyyppien turvekangaskehitys.

Tiivistelmä

Monien minerotrofisten avosuo- ja sekatyyppien aluskasvillisuus karuuntuu metsäojituksen seurauksena. Tämä liittyy kasvien ravinteiden saantia säätelevään vaihtokapasiteettiin. Kun ojituksen seurauksena vesitilavuus pienenee ja happamuus kasvaa, kasvupaikalle leviää laji, jonka vaihtokapasiteetti on kosteammalla alustalla viihtyvän lajin vaihtokapasiteettia korkeampi. Suokasviyhteisön vesi- ja ravinnetalous kytkeytyvät näin toisiinsa. Tässä katsauksessa tarkastellaan lyhyesti myös pintaturpeen ravinnevaroja ja ravinteiden kiertoa. Ojituksen aiheuttamasta kosteus- ja ravinnevaihtelun pienentymisestä on seurauksena se, että ojitus korostaa korpisuuden ja rämeisyyden merkitystä kasviyhteisöjen koostumusta määräävinä tekijöinä: korpisuus sisältää kuusivaltaisten kivennäismaiden kasvillisuutta ja rämeisyys vähäravinteisten mäntymetsien kasvillisuutta. Avosuo- ja sekatyypeillä lajiston vaihtuminen eli kasviyhteisön muutos ojituksen seurauksena on yleensä suurempi kuin aidoilla, mätäspintavaltaisilla suotyypeillä. Metsäojituksen jälkeen aidot korpi- ja rämetyypit pitävät aluskasvillisuuden osoittaman ravinteisuustasonsa parhaiten ja sekatyypit sitä paremmin mitä enemmän kasvupaikalla on korpisuus –reunavaikutusta. Avosuo- ja rämesekatyyppien ravinteisuustaso sitä vastoin laskee. Artikkelissa arvioidaan sen aiheuttamia seurauksia ja ongelmia kasvupaikkojen luokittelulle. Työssä kuvataan rämekarhunsammalturvekangas, joka sijoittuu erikoistapauksena varputurvekangas II –tyyppiin. Lopuksi tarkastellaan lannoitusvaikutuksia ja pohditaan kakkostyypin turvekankaiden tulevaa kehitystä. Lannoitukset muuttavat runsastyppisten, mutta vähän kivennäisravinteita sisältävien avosuo- ja sekatyyppilähtöisten turvemaiden kasvuolosuhteita ja kasvillisuutta huomattavasti. Ravinteisuusluokka voi nousta - jatkolannoituksin ja tuhkalannoituksella se on ilmeistä. Avosuo- ja sekatyyppien turvekangaskehitys voi olla hyvin vaihtelevaa ja epävakaata johtuen alkuperäisen suon ravinteisuudesta, turvekerroksesta ja sen rakenteesta, ojitustehokkuudesta, lämpösummasta ja erilaisista lannoituksista. Kun tällaisia ojitusaloja on kuivattu pitkään ja niitä on lannoitettu sekä myöhemmin uudistettu pintaturvekerrosta muokaten, nevaisuudesta tai lettoisuudesta kertovaa II-tyypin leimaa on vaikea tai mahdotonta havaita.

Avainsanat
karuuntuminen; kasvillisuus; lannoitus; monimuotoisuus; ravinteisuus; sekundaarisukkessio

Julkaistu 1.1.2015

Saatavilla http://258592.ijbsn.asia/article/9896 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Suo-lehden käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.



Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Paavilainen E., Päivänen J. et al. (2023) In Memoriam: Seppo Kaunisto 1941–2023 - Suometsi.. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 article id 10810
Anttila V., Hermansson T. et al. (2019) Geologiaa, suokulttuuria ja suoluonnon helmiä – .. Suo - Mires and peat vol. 70 no. 1 article id 10316
Hotanen J.-P., Saarinen M. et al. (2016) Siniheinä (Molinia caerulea) Suomen metsä.. Suo - Mires and peat vol. 67 no. 2 article id 10096
Hotanen J.-P., Saarinen M. et al. (2015) Avosuo- ja sekatyyppien turvekangaskehitys Suo - Mires and peat vol. 66 no. 1 article id 9896
Saarinen M., Alenius V. et al. (2013) Kosteusolosuhteiden vaikutus siementen itämiseen.. Suo - Mires and peat vol. 64 no. 2-3 article id 9887
Pearson M., Saarinen M. et al. (2013) Kasvualustan kuivumisen vaikutukset rahkasaratur.. Suo - Mires and peat vol. 64 no. 1 article id 9884
Saarinen M., Silver T. (2011) Pääravinnesuhteet ja kaliumin riittävyys karujen.. Suo - Mires and peat vol. 62 no. 1 article id 9875
Saarinen M., Hotanen J.-P. et al. (2009) Muokkausjälkien kasvillisuuden kehittyminen ojit.. Suo - Mires and peat vol. 60 no. 3-4 article id 9869
Silver T., Saarinen M. (2007) Lentolevityksen tarkkuus ojitusalueiden terveysl.. Suo - Mires and peat vol. 58 no. 2 article id 9855
Saarinen M. (2002) Kasvillisuuden ja maanmuokkauksen vaikutus männy.. Suo - Mires and peat vol. 53 no. 2 article id 9820
Silver T., Saarinen M. (2001) Terveyslannoituskohteen määrittely turvemailla Suo - Mires and peat vol. 52 no. 3-4 article id 9817
Saarinen M., Hotanen J.-P. (2000) Raakahumuksen ja kasvillisuuden yhteisvaihtelu P.. Suo - Mires and peat vol. 51 no. 4 article id 9807
Saarinen M., Silver T. et al. (1998) Ojien mitoitus kunnostusojituksessa. Kirjallisuu.. Suo - Mires and peat vol. 49 no. 3 article id 9775
Saarinen M. (1997) Kasvupaikkatekijöiden vaikutus vanhojen ojitusal.. Suo - Mires and peat vol. 48 no. 3 article id 9766
Saarinen M. (1996) Neulasten pääravinnepitoisuuksien muutokset turv.. Suo - Mires and peat vol. 47 no. 3 article id 9758
Silver T., Saarinen M. (1995) Hakkuiden tarve ja toteutuminen yksityismetsien .. Suo - Mires and peat vol. 46 no. 2 article id 9747
Lauhanen R., Pietiläinen P. et al. (1995) Väri-infrakuvat kunnostusojituksen kohdevalinnan.. Suo - Mires and peat vol. 46 no. 1 article id 9744
Isoaho P., Lauhanen R. et al. (1993) Metsäojien jatkuvan kunnossapidon vaikutus ojitu.. Suo - Mires and peat vol. 44 no. 2 article id 9727
Saarinen M., Silver T. (1992) Karujen rämeiden kunnostusojituskelpoisuus Suo - Mires and peat vol. 43 no. 3 article id 9692
Saarinen M. (1989) Metsien uudistaminen vanhoilla ojitusalueilla Suo - Mires and peat vol. 40 no. 1 article id 9650